Klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri
Työelämävalmiudet ja kompetenssit
Oppiaineryhmän opetusala on kulttuurisen merkityksensä vuoksi ainutlaatuinen ja se tarjoaa erinomaisen pohjan monelle kulttuurialan toimijalle. Se on myös poikkeuksellisen laaja-alainen (kielistä arkeologiaan) ja se onkin monilla osa-alueilla lähempänä vaikkapa historiaa kuin kieliaineita. Tästä huolimatta opiskelu vaatii kiinnostusta kieleen, sillä kaiken ytimenä ovat meille antiikista säilyneet kreikan- ja latinankieliset tekstit.
Antiikin kielten opiskelun motiivit eivät ole niin selkeän välineelliset kuin nykykielten kohdalla. Yliopistomaailman ulkopuolella on melko vähän sellaisia ammatteja, joihin voi suoraan ajatella oppiaineista valmistuvan sijoittuvan. Maisterin tutkinnon tavoitteena on silti tuottaa ammatillinen pätevyys klassillisten kielten opettamiseen sekä kouluissa että yliopistoissa. Toisaalta tavoitteena on tarjota pohjatutkinto monenlaisiin laajaa kulttuurinäkemystä vaativiin yhteiskunnallisiin, sivistys- ja kulttuurielämän tehtäviin, erityisesti kirjasto-, arkisto- ja museoalalle (tällöin usein tarvitaan oppiaineen tarjoaman tutkinnon lisäksi jokin täydentävä ammatillinen esim. kirjastonhoitajan tai informaatikon tutkinto). Oheisessa linkissä on hahmoteltuna erilaisia urapolkuja.
Yleissivistävästä näkökulmasta katsoen klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri kouluttaa antiikin maailmaan syvällisesti ja laaja-alaisesti perehtyneitä asiantuntijoita, jotka ymmärtävät länsimaisen kulttuurin perusrakenteita antiikin maailman kautta ja pystyvät kertomaan niistä suurelle yleisölle. Sivuaineina klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri sopivat tukemaan muun muassa kielten, kulttuurien, taiteiden, historian ja filosofian opintoja.
Tutkimuksellisesta näkökulmasta katsoen klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin opiskelu tuottaa valmiudet jatkokoulutukseen ja tieteelliseen tutkimustyöhön. Tutkimuksellisuus on vahvasti mukana oppiaineen kaikessa toiminnassa ja jatko-opiskelijoita on varsin suuri määrä suhteessa oppiaineryhmän kokoon. Turun yliopistossa klassillisten kielten vahvuusalue on erityisesti antiikin kielten ja kielentutkimuksen perinnön sekä kulttuuri- ja kielikontaktien tutkimuksessa.
Koulutuksen yleistavoitteet ja kompetenssit
Klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin tarjoama koulutus, muiden humanististen tieteiden lailla, pyrkii kehittämään opiskelijan omia tulkitsijan kykyjä ja välttämään valmiiksi pureskeltua ja yksinkertaistettua tietoa. Tähän tavoitteeseen pyritään asettamalla opiskelijat vastakkain monimutkaisten ilmiöiden kanssa, jotka eivät alistu helposti käsitteellistämisen ja tulkinnan kohteeksi.
Kyse ei siis ole pelkästään annetun tiedon omaksumisesta, vaan myös halusta ja kyvystä löytää tietoa, hallita suuria tietomääriä ja poimia siitä oleellinen, suhtautua annettuun tietoon kriittisesti ja lopuksi kyvystä välittää tämä tieto muille.
Tärkeässä asemassa niin opintojen aikana kuin valmistuneen opiskelijan tavoitekompetensseissa on hyvä suullinen ja etenkin kirjallinen ilmaisu erityisesti omalla äidinkielellä. Opintojen kuluessa tulee tarpeelliseksi tärkeimpien tieteellisten kielten hallinta ja klassillisten kielten opiskelijoita kannustetaankin hankkimaan edes passiivinen taito ranskan, saksan, englannin ja italian kielissä. Parhaimmillaan klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin opiskelijoille kehittyy matala kynnys ymmärtää useita vieraita kieliä ja valmius sekä uskallus käydä kiinni erilaisten tekstien tulkintaan.
Klassillisten kielten maisterilta edellytetään seuraavat tieteenalaspesifit kompetenssit:
KULTTUURI:Kreikkalais-roomalaisen antiikin monipuolinen tuntemus ja siihen kuuluvien ilmiöiden ymmärtämys.
TUTKIMUS: Antiikintutkimuksen eri lähteiden, menetelmien ja välineiden tuntemus ja hallinta.
KIELI: Kyky latinan ja/tai kreikan hyvää hallintaa osoittaen lukea ja interpretoida tavallisia apuvälineitä käyttäen eriaikaisia ja eri genreihin kuuluvia latinan ja/tai kreikankielisiä tekstejä.
KIRJALLISUUS: Perehtyneisyys merkittävimpiin kreikkalaisiin ja/tai latinankielisiin teksteihin ja auktoreihin.
Tutkinnon myötä saavutettavat yleiset, muille aloille sovellettavat ja työelämään siirrettävissä olevat kompetenssit saavutetaan erilaisten opetuksen, opiskelun ja tekemisen muotojen avulla. Näin esimerkiksi suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja ja tekstinkäsittelytaitoja sekä tiedonhaku- ja tiedonhallintataitoja harjoitellaan ja hankitaan seminaareissa, kirjallisten töiden yhteydessä, aktivoivilla luennoilla ja verkkoavusteisessa opetuksessa.
Tavoitteet opintojen eri tasoilla:
Perusopinnot (25 op)
Klassillisten kielten perusopinnot muodostavat peruspaketin, joka koostuu kieli-, kulttuuri- ja (pienestä) tutkimusmoduulista. Näistä kielimoduuli koostuu kreikan / latinan peruskursseista (alkeis- ja jatkokurssit), kulttuurimoduuli antiikin maailmaan (kulttuuri, yhteiskunta, historia, filosofia jne.) perehtymisestä ja tutkimusmoduuli antiikintutkimuksen alan ja metodien tuntemuksen perusteista.
Perusopintojen tavoitteena on kreikan / latinan perusteiden sellainen hallinta, joka mahdollistaa osallistumisen aineopintojen kielitaitoa ja -tietoa vaativiin opintojaksoihin, laaja-alainen (myöhemmissä kokonaisuuksissa syventyvä) perehtyneisyys antiikin maailman ilmiöihin, sekä jäsentynyt kuva antiikintutkimuksen alasta ja niissä käytettävistä metodeista.
Aineopinnot (35 op + 10 op kirjallinen työ)
Aineopintojen painopiste on kielitaidon ja -tiedon omaksumisessa. Kokonaisuus koostuu kieli-, kirjallisuus- ja tutkimusmoduuleista. Kielimoduuli perehdyttää opiskelijan kielioppiin, metriikkaan ja käsiteltävien tekstien ohessa tutustuttaa jossain määrin myös kielen ajalliseen ja alueelliseen variaatioon. Kirjallisuusmoduulissa perehdytään keskeisimpiin teksteihin ja auktoreihin; tämä moduuli tukee samalla kielen oppimista sekä monelta osin syventää perusopinnoissa hankittua kulttuurintuntemusta. Tutkimusmoduuli sisältää seminaarimuotoiset harjoitukset, joissa perehdytään klassillisen filologian käyttämiin tutkimusmetodeihin, tiedonhankinnan välineisiin, tieteellisen kirjoittamisen konventioihin, tieteelliseen keskusteluun ja argumentointiin, sekä seminaarin päätteeksi laadittavan kandidaatin tutkielman.
Aineopintojen tavoitteena on tuottaa sellainen kielitaito, että opiskelija kykenee normaaleja työkaluja apunaan käyttäen kääntämään ja selittämään kielellisesti ja asiallisesti keskeisimmiltä aikakausilta periytyviä ja eri genrejä edustavia tekstejä. Aineopintojen seminaarin ja tutkielman tavoitteena ei ole kyky uuden tiedon tuottamiseen, vaan kyky käyttää tutkimuksen välineitä laajasti ymmärrettynä (mm. metodi, konventiot, tiedonhaku, kurinalaisuus, tarkkuus, kriittinen ajattelu, kirjallinen ja suullinen esittäminen).
Koska alempi tutkinto (HuK) sisältää pääaineen perus- ja aineopinnot, ovat kyseisen tutkinnon tavoitteet oppiaineen osalta samat kuin aineopintojen tavoitteet. Yleisenä tavoitteena on tuottaa edellytykset ja kelpoisuus ylempään korkeakoulutukseen johtavaan koulutukseen.
Syventävät opinnot (40 op + 40 op pro gradu -tutkielma)
Syventävissä opinnoissa painopiste on erityisesti tutkimusmoduulissa, sillä kokonaisuuden päätavoite on tutkijantaitojen tuottamisessa ja kehittämisessä. Kielimoduulissa syvennetään kielitietoutta mm. perehtymällä kielihistoriaan ja aiempaa tarkemmin kielen ajallisiin ja alueellisiin variantteihin (esim. myöhäislatina ja kreikan murteet). Tavoitteena on sellainen kielen hallinta, että opiskelija kykenee kaikenlaiseen kreikan- / latinankieliseen lähdeaineistoon perustuvaan itsenäiseen työskentelyyn.
Tutkimusmoduuli perehdyttää opiskelijan klassillisen filologian tutkimuskenttään ja metodeihin. Tavoitteena on kyky suorittaa itsenäisesti tutkimustyötä, mikä edellyttää metodien hallintaa, kykyä kerätä ja käyttää antiikista säilyneitä dokumentteja sekä tutkimuskirjallisuutta oman tutkimuksen lähteinä sekä valmiutta tunnistaa omaan tieteenalaan kuuluvia ongelmia. Moduuli sisältää ennen kaikkea tutkielmaseminaarin, jonka tavoitteena on perehdyttää ja harjoituttaa opiskelijaa tutkimuksen tekemisessä tarvittavissa taidoissa ja opastaa häntä pro gradu -tutkielman laatimisessa.
Itsenäisen tutkimustyön ohella tavoitteena on valmentaa myös toimimiseen ryhmässä, osana suurempaa projektia tai tutkimusryhmää. Tähän pyritään erilaisten ryhmässä työskentelyn muotojen (mm. perinteisten seminaarien) lisäksi mm. Rooman- ja Ateenan-instituutteihin suuntautuvilla kursseilla, sekä myös osallistumalla mainittujen instituuttien omille kursseille ja tutkimusprojekteihin.
Koska ylempi tutkinto (FM) sisältää pääaineen perus- ja aineopintojen päälle suoritettavat syventävät opinnot, ovat kyseisen tutkinnon tavoitteet oppiaineiden osalta samat kuin syventävien opintojen tavoitteet. Yleisenä tavoitteena on tuottaa edellytykset ja kelpoisuus tieteelliseen jatkokoulutukseen. Lopullisena tavoitteena on omiin kykyihinsä luottava ja alansa hallitseva antiikin asiantuntija, joka kykenee seuraamaan alansa tutkimusta ja jolla on myös itsellään valmiudet tuottaa sitä.